Here inside my quiet hell.

"I was a cavader, yeah

I'd lost my strength to feel

but you came at me so hard and fast

and oh so fucking real"

Mä olen useaan otteeseen avannut bloggerin, tuijottanut tyhjää näyttöä jonka pitäisi olla täynnä tekstiä ja turhautuneena-ahdistuneena-välinpitämättömänä sulkenut bloggerin saamatta ainuttakaan edes melkein järkevää lausetta aikaan. Tällä viikolla mä en yksinkertaisesti ole jaksanut edes ajatella mulle niinkin tärkeää asiaa kuin kirjoittaminen. Nyt tekisi kamalasti mieli kirjoittaa mutta mistä kirjoittaisin? "Kirjoita elämästäsi" huutaa mieli, ja ajatus vaikuttaa jo lähes hyvältä kunnes muistan ettei ole oikein mitään kirjoitettavaa. On vain tyhjyys ja tunnottomuus. Sekä mielenvikaisuus, mutta se on ihan okei.

Tällä viikolla olen ollut niin väsynyt että hyvä kun jaksan olla koulussa ja käydä tunneilla, saati keskittyä siellä. Tunnit kuluu puhelimella leikkiessä (puhelin tosin on suhteellisen kärsinyt, kiitos keskiviikkoisen paiskomisen), koomatessa tai mieleni piiloihin hukkuessa. Myös uuden kalenterin täyttäminen on minun sekä muutaman muun mielestä oikein hauskaa puuhaa, kiitoksia kaverille siis tästäkin älyttömän tärkeästä muistutuksesta.

olikohan tää joku vinkki...?

Vapaa-ajat on mennyt koneella weheartitissa ja youtubessa. Eli jostain kumman syystä mulla ei ole ollut paljon asiaa blogin puolelle (siis mitään oikeaa asiaa) ja postailu on jäänyt. Anteeksi siitä.

Ps. sain kaksi söpöä sydäntä siskolta seuraksi tuolle ensimmäiselle. Nyt ne roikkuu kaikki kaulassa ♥