Drugs rock sex roll

"Mun ei tarvi todistella, et mä oon kova
Koska vittu mä en oo
Mut mä oon katkera, katala, kavala ja yllättävän sadistinen
Eli älä vittuile, joo"

Tänään vituttaa mm. kaikki. Vituttaa ahdistaa suututtaa satuttaa hakkaa päätä seinään jumalauta! Voi vitun elämä. Elämä, joo kyllä, tää on MUN elämä. Niin kauan kun se ei teidän perseitänne pahemmin raavi, tai ette joudu mua katselemaan/kuuntelemaan, pitäkää ne turpanne kiinni. Joo, musta on tullut aivan saatanan kamala kusipää, oliko uus info kenellekään? Nojoo eipä vissiin. Oon vaan kyllästynyt esittämään kaikkee sitä samaa paskaa kun ennenkin. Joo kyllä, mä tykkään juoda ja poltan röökiä ketjussa just niin helvetin paljon kun haluan itse. Mun maksa, mun keuhkot ja jumalauta mun elämääni mä tässä "pilaan", en teidän. Teidän elämän luulis olevan aivan saatanan helppoa nyt kun ette törmää muhun ees koulussa ja kaupungilla muutenkin pyörin suhteellisen harvoin. Ette siis joudu edes katselemaan mua. Jos mun naama häiritsee, poistakaa facebook kavereista tai estäkää, sama se mulle on. Mä olen vaan jumalauta niin saatanan kyllästynyt tähän paskaan. Onko koskaan kukaan miettinyt miksi en tykkää olla selvinpäin? Antakaa aivojenne raksuttaa hetken aikaa, ja siinä vaiheessa jokainen joka on vähääkään syvällisemmin keskustellut mun kanssa (tai raivonnut mulle mun käytöksestä) ymmärtää kyllä. Saatan olla kaks kuukautta selvinpäin ja sen jälkeen saattaa olla kolme päivää viikossa kun juon. Problem? Ei ole. Sen jälkeen vois olla taas selvä jakso, mutta voi helvetin kuustoista kun se ei käy. Se ei käy koska "Voi ei Monica pilaa elämänsä kun se nyt taas sortui ryyppäämään omg!!!!!!!!!!!!!!1". Joo, mä en jaksais välittää tosta paskasta, mutta selvinpäin omaatuntoo kolkuttaa niin saatanasti että voi ei oon taas pilannut kaiken, koska te jumalauta uskottelette mulle niin. Ei se oo maailmanloppu nyt herranjumala. Kuten moni on mulle sanonut, mä en edes juo paljoa. Kuinka usein, se onkin eri asia. Edelleen oon hengissä, tällä hetkellä on jopa tulevaisuuden suunnitelmia kehiteltynä hiukan (jopa "hiukan" on enemmän kuin koskaan ennen) ja arvatkaa mitä. Nautin aivan saatanasti siitä että saan olla piikki teidän perseissänne. Musta on huvittavaa miten paljon mun elämä kiinnostaa joitakin, ja että siitä jaksetaan vielä tulla valittamaan vaikka missä. Ei jumalauta, niinkuin olen jo sanonut joillekin, tästä lähtien aion käyttäytyä kuin heitä ei olis olemassakaan. Tottakai meillä on menneisyys, mutta unohdan sen nyt johonkin aivojen romukoppaan ja jos joskus satun johonkin niistä ihmisistä törmäämään niin voitte olla varmoja että hymyilen ja kävelen pois. Hymy vanhojen hyvien muistojen vuoksi, ja siksi, että musta on äärimmäisen huvittavaa miten paljon mä teitä häiritsenkään edes sanomatta mitään. Ei saatana, vitullinen rage/angst postaus ja vuoden naurut tätä kirjoittaessa. Mua ei kiinnosta millaisen paskamyrskyn saan tällä aikaan, tai kuinka paljon enemmän mua vihataan tän jälkeen (onko se ees mahdollista?). Mä vaan halusin saada pointtini selväks. Ei se varmaan tässäkään vielä tullut koska vituttaa niin saatanasti, mutta ainakin sain purettua hetkellisesti tän kaiken paskan pään sisältä. 

Ja ei, se kusi sieltä päästä ei oo menossa minnekään, justhan se sinne nousi ja siellä kyllä viihtyy.

Voi vittu mikkä hipsteri lasit, mie en kestä.

Tää kusipää lähtee röökille ja jääkaapille, hyvät jatkot! 

♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥♥

I don't always have a hangover, but when I do... "dear jesus"

"I don't give a fuck if you're drunk or not

Turn it up loud and feel the ambiance

Grab two hoes and do some body shots

I wanna party all night till they call the cops

When the cops show up they're gonna get the finger

And I don't give a fuck cuz I'm the designated drinker"

Piti päivittää täällä perjantain tapahtumia jo eilen, mutta asiaa haittasi varmasti kaikille tuttu olotila: armoton darra. Ensimmäisestä kuvasta varmaankin huomaa syyn eiliseen olotilaan, vaikken todellakaan juonut kaikkea yksin. Silti onnistuin hukkaamaan tavaroitani, unohdin tupakat ja kameran hotelliin, lähdin bileistä päälläni toppi ja nahkatakki (entisen t-paidan ja hupparin lainasin ilmeisesti jollekin uudelle tuttavalle) ja sain Laurilta lainatut housut hiukan hajalle. "Himaan" päästyäni oli tarkoitus käydä röökillä tupakkikopissa, mutta taisin puhua puhelimessa kaikkea aivan älyttömän randomia ihanalle ihmiselle ja sen ystävälle, ja sen jälkeen ilta jatkuikin puskaan huonon olon takia. Päässä se pieni järjen ääni huusi että "ei enää ikinä!", mutta ajattelin että nyt on kaikki taas hyvin, voin rauhassa mennä nukkumaan ja herätä aamulla niinkuin mitään ei olis tapahtunut. Mä olin aivan helvetin väärässä. Sisälle päästyäni hain sängystä peiton ja majottauduin vessaan oksentamaan tunniksi, ja sen jälkeen voimat oli niin lopussa ettei sieltä niin helposti noustukkaan enää ylös. Parin tunnin päästä herään kun oveen koputetaan ja kysytään onko kaikki ok. Pimeän vessan lattialta humalassa ja darrassa nouseminen on yllättävän hankalaa, mutta lopulta sain itseni hereille ja pääsin ylös ja sänkyyn. Eihän siinä vaiheessa enää väsyttänyt kun olin vetänyt pienet välikuolemat sinne vessan lattialle joten eipä muuta kun läppäri auki ja typerien keskustelujen käyminen alkakoon kanssajuoppojen seurassa. Taisin mä viideltä päästä nukkumaan asti, ja aamulla yhdeksältä herääminen oli tuskallisinta ikinä. Eilinen päivä menikin lähinnä nukkuessa darraa pois, ja jo kahdeksan aikoihin illalla olo taisi olla ihan siedettävä. Niin siedettävä että sain aikaiseksi metsästää disney leffoja netistä ja tuijotin niitä kunnes menin pienten punaisten karkkien voimin takaisin nukkumaan. Perjantai oli kyllä parhautta, ja kärsisin eilisen darran milloin tahansa uudestaan jos tulisi eteen noin mahtava ilta kuin perjantaina. Oli hauskaa tutustua uusiin ihmisiin ja pilata hampaat avaamalla vitusti liian monta lasipullon korkkia. Toivotaan ettei lohjennut kovin pahasti mikään hammas. Onnea vielä Henna 18v! ♥

Ps. Mulla on maailman paras kaveri. Hyvännäköset muijat ottakee yhteyttä, Lauri on meinaan sinkku! ;)

All I want is to mess around

Mä en sais ikinä kirjoittaa väsyneenä, pyydän anteeksi jo etukäteen tulevaa tekstiä, mahdollisia kirjoitusvirheitä (syytän myös kynsiä niistä), turhaa ininää ja vittuuntumista koska blogger vihaa mua.

Siinä jotain kuvia lauantailta, jolloin näin Lauraa pitkästä aikaa ja saatiin taas kuningasidea jota tottakai lähdettiin toteuttamaan. Ja se suunnitelma toimi oletettua paljon paremmin jos ei oteta huomioon sitä että porukka oli aika kuosit, mä jouduin pieniin ongelmiin ja yks noista kavereista pääsikin ambulanssin kyytiin jostain syystä. 

Löysin himassa käydessä jonkun vähintään viis vuotta vanhan punasen hiusvärin ja sen kummemmin miettimättä heitin sen päähäni. Koostumukseltaan se oli enemmänkin jotain tomaattisosetta kuin hiusväriä, mutta ihan hyvin näytti toimivan kun edelleen on hiukset päässä ja värikin on juuri sopiva. Ainakin tässä keinovalossa, luonnonvalo saattaa saada mut muuttamaan mieltäni mutta onko sillä sitten niin väliä kun hiuksia ne vaan on.

Oon myös saanut aikaiseksi vihdoin tehdä kynsilleni jotain. Ihan kivat noi neljä ensimmäistä on, lopuista puuttuu vielä geelit ja koristelu, yhtä en oo edes viilannut vielä. Jostain syystä mulla alkoi soida päässä laiska tyhmä ja saamaton.

Siinä vielä kuvaa tomaattisoseesta, eikun hiusväristä, sekä meikitön ja hiusten kuivumista odottava minä.

Ja tän kuvan pointtina on snake bites ♥

Matkalla kadotukseen

Mä olen varmasti ennenkin kertonut blogissa mun tarpeesta muuttaa itseäni. Kai se on jonkinlaista itsensä etsimistä tai jtn muuta paskaa, mutta se vaan on tehtävä aina silloin tällöin ihan helvetin usein. Hiukset vaihtaa väriä ja pituutta yleensä kerran kuukaudessa ja koko ajan keksin uusia lävistys ja tatuointi ideoita. Mun hiukset on ollut perus blondit monta kertaa, joskus punaiset, joskus violetit, ruskeet, melkein mustat jne. Aikalailla kaikki mitä perus kaupoista löytyy, shokkiväreihin kun en oo sen pahemmin sekaantunut. Vielä ainakaan. Nekin on harkinnan alla. Tai no, vitut mä yleensä mitään ehdi harkita vaan heti kun saan ajatuksen päähäni mä toteutan sen samantien. Tällä hetkellähän yritys on saada hiuksista vaaleat, nythän ne on vitun rasittava valkoisenkeltaisenoranssin sekoitus. Sivusiilikin lyheni aika reilusti tässä muutama päivä sitten.

Anygays, tänään näytin suhteellisen paljon normiteiniltä (normiteini itsessäänhän on aika vitun laaja käsite kun kaikki ei enää ole niin rajoittuneita, mutta u got my point, toivottavasti) koska meillä kävi sukulaisia ja äiti esitti sellaisen toiveen että yritän olla aiheuttamatta sydänkohtausta kenellekään.

About tältä mä siis näytin vielä aamupäivällä. Ennen hiuslakkaa ja meikkejä. 

Vähän huulipunaa ja hiuslakkaa ja peilikuva miellyttää taas vähän enemmän. Ainakaan tältä en oo näyttänyt ennen. Ehkä jaksan katsella itseäni hetken aikaa tän näköisenä?

Tosin nyt kun lähdin tälle tielle mä kävin ostamassa uuden hiuslakan että saan hiukset kunnolla pystyyn. Fiilistelin bon jovii kaverin kaa ja revin hiuksia pystyyn lakan avulla samalla kun poltin röökiä. Näin jälkeenpäin ajateltuna ei vissiin ollut kauheen fiksua heilua lakkapullon kanssa musiikin tahtiin samalla kun naaman eessä on jotain palavaa. Nojaa, ei sillä oikeestaan oo vittuakaan väliä.

Ja joo, koitettiin olla söpöi Nirpun kaa mut kai siinäki tuli pieni fail. Mut onko silläkään nyt niin paljoo väliä kun mulla on paras pikkusisko? 

If you can't be happy at least you can be drunk

"Kato mitä mä teen, seuraa mihin mä meen

Pystyn tekee tän niin et mua ei saada kii

Mä sain tarpeeksi viihteestä, nyt ollaan viihteellä

Juomat ilmaan"

Elämäni sekavimmat kaks vuorokautta. Älkää ikinä nukkuko jonkun koulun pihalla täysin vieraassa paikassa betonilattialla, tulee vähän kylmä. Älkää myöskään tehkö lävistyksiä kännissä. En kyllä suosittele myöskään ladossa alkoholin nauttimista, varsinkaan jos siellä on neuvostoliiton aikainen kidutusväline, vähän creepyä. Tosin mitään edellä mainituista ei olis tapahtunut jos suunnitelmat olis ollut kunnossa, mutta väliäkö sillä, helvetin hauskaa oli. Ei mulla muuta.

Ymmärrätkö viimein miksi harvoin hymyilen?

"Mä aion kasvaa isoks 

mutten koskaan aikuisuuteen vaivu

Toimeen tullaan turviin toimeentulotuen 

mut mä en taivu"

Tänään on ollut oikein hyvä päivä, vaikkakin aivoni ovat jäässä eivätkä siitä syystä toimi enää (haha, eihän ne ikinä oo toiminut) ja sormet on vieläkin kohmeessa tuon tappoilman takia vaikka tulin sisälle jo vähän aikaa sitten ja join kuumaa kaakaota sekä kahvia. Pikku vinkki teille kaikille jotka eksytte tänne lukemaan mun syväjäässä viihtyvien aivojeni vuodatusta: älkää vittu ikinä menkö ulos tonne pakkaseen ilman pipoa, lapasia tai villasukkia! 

Johtuneekohan tuosta aivojen jäätymisestä, kaivoin mun lasit jostain esille ja oon niiden löytymisestä saakka pitänyt niitä koko ajan. On ihan mukavaa välillä nähdä maailma hyvin, vaikkakin siinä on paljon mitä en haluaisi nähdä  niin selkeästi. Anygays, tulin äsken tuolta kylmästä ja karusta maailmasta takaisin sisälle ja lämpimään. Olin joulunavauksessa, yay! Oli ihan jees, vaikka jouduinkin vahtimaan siskoani koko sen lyhyen puolituntisen mitä siellä ehdin viettää. Ihan ok ilotulitus ja silleen, vähän laimee kuitenkin.

Musta tuntuu etten saa yhtäkään järkevää lausetta kirjoitettua, joten lopetan tän postauksen tähän ja vedän villasukat jalkaan, otan Maraboun symphony suklaarasian kaveriksi ja jatkan mun Glee maratonia, heippa muruset!

Ps. Käykää kurkkaamassa Piiariikan (aka Penisfacen) uus blogi! 

Oon nähny tän sairaan maailman kauneuden.

"Oon kans nähny kääntöpuolen

Miten pieni ihminen ylittää korkeimmanki vuoren

Ja pahimmanki huolen ja pahimmanki vuoden

Miten kaikki paska järjestyy huomen

Ja se mieles osataan uskoo parempaa

Pienist ilon palasist uskoo rakentaa"

Mun Iidaseni oli meillä tänään ja kerrankin kun ulkona oli suhteellisen valoisaa, käytiin leikkimässä kameralla ja muutamat ihan hyvät kuvat saatiin. Otettiin yhteensä about 900 kuvaa koko päivän aikana ja ehkä kymmenen onnistui. Onnistumisprosentti ei siis kovin korkea ole, mutta pääasia että saatiin edes muutaman onnistunut otos. Iida oli ihanasti oma itsensä kameran edessä ja malleili söpösti, mutta osasihan se ääliö vähän riehuakin. Oon ihan tyytyväinen tähän kuvasaldoon, vaikka 90% prosenttia kuvista ei ole edes julkaisukelpoisia. Ja tällä 90% tarkoitan lähinnä niitä kuvia joissa mä itse olen tai sellaisia joiden valaistus kusee ja kuvat on tärähtänyt. Eipä oo tää kuvaaminen oikein mun juttu, mutta eipä se haittaa. Aina voi oppia. Seuraavaan postaukseen koitan kerätä vähän enemmän tän päivän kuvia, koska en viitsinyt tehdä yhtä kilometripostausta jossa on miljoona kuvaa, vaan jaan kuvat kahteen erilliseen postaukseen. Osaan mm. selittää.

Kiitos Iida että leikit mun mallia tänään! ♥