Helvetti että mulla on ollut ikävä tätä blogia. Siinä toisessa puhuin lähinnä paskaa ja koitin keskittyä enemmän niihin positiivisempiin asioihin, mut tajusin tässä noin miljoonannen kerran et en mä vaan ole sellainen. Karu totuus on että mä en oo peruspositiivinen ihminen. Tänne oon aina osannut kertoo asiat niinku ne on, ja se on mulle helvetin tärkeetä. Haluun puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja olla mitä oon, en feikata kaikkee ja valehdella että oon kiltti viaton pikkutyttö. Joo haistakaa paska, ei mua enää ees kiinnosta esittää sellasta.
Tässä on nyt tapahtunut aivan helvetisti kaikkea, pääsin lastenkodista himaan, ja pakko kyllä sanoo että kotiutumisen jälkeen mua on nähty himassa vielä vähemmän mitä lastenkodissa asuessani. Intressit on ollut aivan erilaiset, ja menot sen mukaiset. Nyt asun taas isovanhemmilla kun tuli hiukan muuttujia ja pitää nyt katsoa jos vaikka ens viikolla pääsis takas sinne lastenkotiin. Muihinkin laitoksiin mua on koitettu saada mutta toivon ainakin että oon saanut pointtini selväks siinä kun oon lähteny vetää kun oon ilmoittanut että mua ei saa sinne muuta kun väkivalloin ja poliisivoimin. Lastenkoti on siis ihan ok kompromissi johon mäkin olen ihan tyytyväinen. Jos siellä vaan on tilaa mulle. Anygays, oon tutustunut aivan mahtaviin ihmisiin tässä muutaman kuukauden sisällä, mutta samalla kussut asiani niin että välit on katkennut tosi moneen vanhaan frendiin. Mutta that's just life bitch. Koulunkäynti ei oo kiinnostanut vittuakaan kun päivisin keksii joko liian paljon parempaa tekemistä tai sitten on niin väsynyt edellisestä yöstä ettei vaan pääse ylös sängystä siihen aikaan kun olis koulua. Ehdin jo ilmoittaa opollekkin että mun koulunkäynti päättyi nyt tähän, mutta muutin mieleni kun tajusin että se on ainoo keino saada massii mistään muusta kun duunista ja duunii on vähän vaikee löytää ilman koulutusta ja tarviin rahaa koska oon riehunu niin vitusti rahattomana et velkaa on kertynyt ihan mukavia summia. Eli huomisen tavoite olisi se että käyn sillä helvetin YHDELLÄ ainoalla tunnilla joka mulla on. Ei pitäis olla vaikeeta, saatana. Mut silti se on jotenkin ylitsepääsemätöntä.
Nojoo onhan tässä nyt jotain suhteellisen huvittavaakin tapahtunut lähiaikoina. Nimittäin minä mekko päällä. Päätin viime vuoden loppu puolella just viime tippaan että haluunkin tanssia wanhat, joten ystävänpäivänä vedinkin mekon päälle ja tanssin koko päivän. Ihan hauskaahan se oli joo, mutta luojan kiitos se on nyt ohi. En kyllä ymmärrä miksi sitä kutsutaan prinsessapäiväksi, sehän on yhtä helvettiä kun oot kellon ympäri saatanan vaikee puku päällä ja nyöritykset on niin kireellä ettei saa happee koska muuten se mekko tippuis päältä. Kengätkin jouduin feidaamaan jossain välissä kun jalat oli paskana tanssimisesta. Oikeestaan, koko kroppa on edelleen paskana tanssimisesta, mutta se voi toki johtua wanhojen jatkoistakin.
Taisin saada yliannostuksen prinsessana olemisesta, joten taas vois keksiä jotain hiukan enemmän munlaistani, ja ehkä vetää keesin taas pystyyn.. No katsoo nyt mitä mä keksin. Keesi kyllä houkuttelis mutta vasta kuukausi sitten tilasin uuden mustat pidennykset. Vois vetää pään täyteen ja päättää sitten mitä hiuksille tapahtuu. Se ainakin olis mielenkiintoista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti