keskiviikko 19. joulukuuta 2012

Aurinko paistaa, mut se paistaa läpi vartalosta. Minusta ei jää varjoa.

"Anna anteeksi nuo, heikkouteni ja
aamujesi paino, päiväsi mustimmat.
Anna anteeksi nuo, heikkouteni ja
iltojesi raivo, pelkosi raskaimmat."


Aamut ei todellakaan oo mun juttu. Eikä koulu. Tai tuo kylmä ilma ja lumisade. Ja tänään saan taas kestää kaikkia edellämainittuja ja koittaa vaan selvitä jotenkin. Haluaisin jäädä kotiin ja käpertyä peiton alle kahvimukin ja kirjan kanssa, mutta taaskaan asiat eivät mene minun halujeni mukaan, joten joudun koulun penkeille koomaamaan ja aiheuttamaan pahennusta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti