"When I turn the lights out
When I close my eyes
Reality overcomes me
I'm living a lie"
Mulla on taas ollut parin päivän kirjoitustauko, ihan vain siitä syystä, että joskus elämässä on ylämäkiä ja joskus taas alamäkiä. Nämä pari päivää on ollut vähän kumpaakin. Välillä jaksaa mennä hirveää vauhtia eteenpäin ajattelematta sen kummempia (oi kaikki on ihanaa mikään ei ole huonosti), mutta sitten tulee stoppi ja aivot päättääkin yhtäkkiä aloittaa oman elämänsä ja täyttää koko mielen kaikella paskalla ja sitten jo huomaa putoavansa alas kuvitteellista pilvenpiirtäjää ja törmäävänsä maahan hirmuisella voimalla. Kyllä, meillä kaikilla on näitäkin päiviä. Mutta entä jos nämä tunteiden ääripäät vaihtelevat täysin arvaamatta, ilman minkäänlaista näkyvää syytä ja äärimmäisen nopeasti?
 |
Tänään on ollut hyvä päivä, syystä että olen nähnyt kavereita, saanut kunnollisia keskusteluja aikaiseksi, sekä ehtinyt jopa viettämään vähän aikaan yhden mahtavan ihmisen kanssa. Pitkästä aikaa jopa näytin naiselta (tai no, drag queenilta ehkä mutta who cares miltä mä näytän?), koska aamu alkoi mukavasti datailulla, musiikilla ja kiirettömyydellä ja sain meikattua rauhassa. Miksei kaikki aamut voi olla näin rauhallisia? Anygays, kaverin kanssa kuvailin hiukan, poltin tuhottomasti tupakkaa, puhuin kaiken mitä mieleen juolahti ja ostin vuoden ensimmäisen joululahjan. Suhteellisen hyvä saavutus ettenkö sanoisi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti